-
Puutiainen ja satiainen
Varpuslintuihin kuuluvien tiaisten (Paridae) nimi on kuvaileva, linnun ääntä muistuttava. Tyyppiesimerkkinä tästä on talitiaisen (Parus major) lauluääni, jota tavataan kirjoittaa asussa ti-ti-tyy. Kirjallinen esiintymä tiaisesta on jo vuodelta 1637, Schroderus, jossa tiaisen määritelmä on tikli. Parus-heimon linnuksi tiainen on esitetty viimeistään Jusleniuksen sanakirjassa, 1745. Murteissa tiainen lienee esiintynyt jo aiemmin. Pääte -tiainen sisältyy myös pienien
-
Kivitasku – kiviä taskussa?
Lintuja tunteva saattaa pohtia, mistä rastaiden heimoon kuuluva lintulaji kivitasku (Oenanthe oenanthe) on saanut nimensä. Kivitaskujen suvussa (Oenanthe) on kivitaskun lisäksi lukuisia muitakin lajeja. Satunnaisia havaintoja on Suomessakin kirjattu aavikkotaskusta (O. deserti), arotaskusta (O. isabellina), nunnataskusta (O. pleschanka) ja rusotaskusta (O. hispanica sensu lato). Lajien yhteispiirteenä on omintakeinen ääni, joka muistuttaa kahden litteän kiven vastakkain
-
Vieraasta tutuksi: norovirus
”Norovirus levisi olympiakylässä, Sveitsin joukkue eristettiin.” ”Leijonien Anton Lundell sairasti noroviruksen.” Sitkeästi pinnoilla jopa 12 vuorokautta säilyvä ja herkästi tarttuva vatsatautia aiheuttava virus aiheutti huolta vuoden 2025 Milanon olympialaisissa. Moni pelkää sairastuvansa ärhäkkään tautiin myös Suomessa. Teos Lääketieteen termit (5. uudistettu painos, 2007) määrittelee Noroviruksen seuraavasti: ”Kalikivirus, kalisivirus. Noroviridae-heimoon ja pieniin pyöreisiin viruksiin (PPV) kuuluvia
-
Tarkastelu suomen kirjakielen muutoksista jae-esimerkin avulla
Tarkastelen tässä lyhyesti kirjakielen kehitystä 1500-luvulta nykypäivään. Tutkimusvälineenä on Raamattu, joka on suomen kielen tutkimisen kannalta poikkeuksellinen apuväline, sillä sen eri painoksia vertailemalla voidaan havainnollistaa saman tekstisisällön muuttumista satojen vuosien ajalta. Jotta vertailu kattaisin myös kirjakielemme alkuajan, valitsin lähteeksi Uuden testamentin, ja sieltä Luukkaan kirjan, josta on vuonna 2024 julkaistu selkokielinen käännös. Erityisesti lajien nimiä
-
Havaintoja: Mitä resilienssi on suomeksi?
KOLUMNI Politiikan tutkija Johanna Vuorelma arvioi kolumnissaan Päättäjien salakieli hämärtää tosiasioita (HS 12.2.2026) julkisessa keskustelussa esiintyvää puhetapaa ja sanastoa. Esimerkkeinä on ilmaisuja, jotka mahdollisesti pyrkivät peittämään esitettävän viestin kielteisen sanoman. Julkisten palveluiden leikkaamisen yhteydessä puhutaan usein sopeuttamisesta ja priorisoinnista. Palvelujen lakkauttaminen johtuu tehostamisesta ja henkilöstön irtisanominen taas henkilöstöjärjestelyistä, jotka toteutuvat yhteistoimintaneuvottelujen kautta. Valtiotieteiden tohtori Juhani
-
Kielen ilmiöt: Suomi24-keskustelupalsta kielitieteen apuvälineenä
Moni mieltää Suomi24-sivuston pääasiassa lietekaivona, jossa on käsitelty arkityylin kielellä kaikkia aiheita maan ja taivaan väliltä pian kolmekymmentä vuotta. Harva kuitenkaan tietää, että Suomi24:llä on myös kielitieteellistä merkitystä. Se on uudemman nykysuomen tutkijoiden aarreaitta, josta on kirjoitettu useita väitöskirjojakin. Tutkimuskohde on siksi merkittävä, että suomen kielen kehittymisen ilmiöiden kannalta tärkeää arjen kansan- tai puhekieltä ei
-
Motti sotaan liittyvänä sanana
Nykysuomen sanakirja antaa motille useita merkityksiä, joista ensimmäinen liittyy pahkuraan, pattiin, paksunnokseen. Sotilasterminä motti taas on vihollisen joka puolelta saartama sotaväen osasto. ”Saarrettu rykmentti paloiteltiin pienempiin motteihin, jotka tuhottiin.” Toisessa merkitysryhmässä motti on kansankielinen sana mukille. Motti tarkoittaa myös kuutiometrillistä halkoja. Kolmanteen ryhmään kuuluu arkityylinen motti, joka tarkoittaa moottorivaunua. (NSS) Motti ei kuulu vanhan kirjasuomen
-
Hotan arvoitus
1990-luvulle saakka myynnissä ollut, erilaisiin särky- ja vilustumisvaivoihin valmistettu Hota-pulveri tai -linimentti vaikuttaa olevan kansanselitteitä liikkeelle saanut valmiste. Esimerkiksi sosiaalisen median keskusteluryhmissä on puitu tuotteen nimeä ja tarinoita sen huumausainetta sisältävästä koostumuksesta. Pienimuotoinen selvitystyö osoitti taas, että hakukoneiden kautta löytyvään tietoon kannattaa suhtautua varauksella, ja että mahdollisimman tarkkoja lähdeviitteitä on hyvä vaatia. Googlaaja näet päätyy
-
Kaupunki ja linna
Kiinnitin hiljattain Tallinnassa työmatkalla huomiota kylttiin ”pääs linna”, joka suomentunee muotoon ”käynti/pääsy kaupungille”. Se palautti mieleeni paitsi sukukielten läheisyyden, myös niiden paikka paikoin ilmenevän merkitysetäisyyden. Muistelen Kaisa Häkkisen kirjoittaneen, että mikäli emme olisi olleet Ruotsin vallan alla, ymmärtäisimme viron kieltä merkittävästi paremmin. Jo Agricolan aikoina käytössä ollut sana kaupunki on tästä hyvä esimerkki. Kaupunki on
-
Ananaskirsikka
Eksoottisten kasvien nimet ovat useimmiten lainasanoja. Oranssimarjainen, hentokuorinen ananaskirsikka vaikuttaa olevan käännöslaina saksan kielestä: Ananaskirche. Saksan kieleen viittaa seuraava Kansalliskirjastosta löytämäni viite: Kuluttajain lehdessä 24.8.1932 ananaskirsikka lienee mainittu ensimmäisiä kertoja meillä kirjallisesti. Artikkeli Enemmän hedelmiä alkaa mahtipontisesti: ”Erikoisesti sodan jälkeen on kaikissa maissa suurella voimalla kuulunut tämä sotahuuto: Syökää enemmän hedelmiä!” Kirjoituksessa luetellaan kuutisenkymmentä hedelmää