-
Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja (2001)
Sörkka vai sörkkä? Bragaa vai pragaa? Gliffaa vai kliffaa? Vankka käsitys slangisanan oikeasta asusta saa stadilaiset tarttumaan säännöllisin väliajoin toisistaan kraivelista – tai skraivelista – kun itse kukin tietää sanan ehdottomasti ainoan oikean asun. Nyt näihin ja moniin muihinkin kiistakysymyksiin tarjoaa perusteellisen ja ehkä lopullisenkin vastauksen professori Heikki Paunosen slangisanakirja Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii. Stadin…
-
Suomenkielen vieraskieliset sivistyssanat (1905)
Viime 20 vuoden kuluessa on suomenkieli ilahduttavasti kehittynyt, se on m. m. sulattanut itseensä paljon uusia sivistyssanoja ja osittain antanut niille oman, kansallisen muodon. Tähän saakka ei ole ollut mitään täydellistä luetteloa vieraskielisistä sivistyssanoista; paitse A. Meurmanin Sanakirja yleiseen sivistykseen kuuluvia tietoja varten, jonka koko ja kallis hinta estävät sitä kuitenkin laajemmalle leviämästä. Tätä puutetta…
-
Jokamiehen sivistyssanasto | Hagfors, E., Manninen, A.
Sivistyssanoilla tarkoitetaan tässä sanastossa sivistyskielissä yleisiä n.s. kansainvälisiä lainasanoja ja -lauseita tai sanayhtymiä. Nämä ovat suurimmalta osalta peräisin n.s. klassillisista kielistä, kreikasta ja latinasta, ja suuri joukko niitä on ranskankielen välittämänä siirtynyt nykyisiin sivistyskieliin. Kun nyt ranskankieltä oppikouluissamme luetaan verrattain vähän ja klassillisia kieliä vielä vähemmän, kreikkaa tuskin kuin nimeksi, niin tuottaa puheenalaisten lainasanojen välitön…
-
Suomalais-Ranskalainen Sanakirja | Yrjö-Koskinen, E. S. (1900)
Tekiä katsoo asiakseen lyhyesti tehdä selkoa työnsä suunnitelmasta ja aineksista. Vastauksessaan muutamiin kirjoitettuihin näytearkkeihin, jotka keväällä 1889 lähetettiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle, lausuu seuran valitsema tutkijakunta, että suomalais-ranskalaisen sanakirjan tulisi sisältää: 1) kaikki suomen kirjakielessä ja sivistyneessä puheessa yleisesti käytetyt sanat ja lauseparret; 2) kansallisrunoelmamme Kalevalan sanasto; 3) tavallisimmat tiede- ja ammattisanat eri aloilta sekä tavallisten…
-
Latinalais-Suomalainen Sanakirja | Rothsten, F. W. (1884)
Tiedon saatuansa siitä, että puute latinalais-suomalaisesta sanakirjasta kouluissamme wähitellen oli käynyt niin suureksi, että se opetusta haittasi, päätti Suomalaisen Kirjallisuuden Seura menneenä kewäänä wiipymättä uudestaan painattaa kustantamansa w. 1864 ilmestyneen senlaisen teoksen. Erinäiset syyt, warsinkin ajan lyhyys — sillä painatus oli, jos mahdollista, ensi lukukauden aluksi perille saatettawa — ja se asianlaita, että paraillaan toimitetaan…
-
Suomi-latina-suomi-sanakirja | Pitkäranta, Reijo
Mitä tarkoittaa ”bene vixit, quie bene latuit”? Entä ”audiatur et altera pars”? Mitä mahtaa olla veronmaksaja tai pölynimuri latinaksi? Perusteellinen Suomi-latina-suomi-sanakirja käsittää noin 32 000 hakusanaa, joista 15 000 on latinaksi ja 17 000 suomeksi. Lisäksi siinä esitellään 1700 latinan verbin teemamuodot. Antiikin latinan lisäksi teoksessa on mukana myös keskiaikana ja uudella ajalla käyttöön tulleita…
-
Latinalais-suomalainen sanakirja | Streng, Adolf V.
F. W. Rothstenin sanakirjan Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ensi kerran julkaisi v. 1864, ja kun sen puute kouluissa oli huomattu opetusta haittaavaksi, Seura jo keväällä 1884 päätti kaikella kiireellä toimittaa uuden painoksen, niin että se jo seuraavan lukuvuoden alussa olisi oppilailla saatavana. Ne olivat uusien suomenkielisten yliopistoon johtavien oppikoulujen perustamisaikoja, ja latinan kieltä pidettiin niissä verrattomasti…
-
Lexicon Latino-Scondicum 1637 | Schroderus, Ericus
Quatuor celbriores totius Europæi linguæ atq; Idiomata orbis, scilicet Latinum, Suecicum, Germanicum & Venedicum feu Finnonicum, parvulis Musarum alumnis methodice inculcantur, alisjq; hasce linguas difcendi cupidis, pure & simpliciter, absq; superflua peregrinarum vocum admixtione proponuntur; in patriæ commodum, & Scondiotarum ufum, non ofcitanter editum. ab Erico Shcrodero Ubfal. S. R. M.tis Sitpend. HOMIOÆ SUEONUM, Sumptibus…
-
Sanojemme ensiesiintymiä Agricolasta Yrjö Koskiseen | Rapola, Martti
Kielen kulttuurikelpoisuuden mittapuista tärkeimpiä on sen sanasto, tarkemmin sanottuna keskeisiin kulttuurialoihin liittyvien sanojen määrä ja käytettävyys. Vastaavasti on kielen kulttuurikieleksi kasvun ja kypsymisen aikataulu ulkokohtaisimmin luettavissa sen sanaston vaiheista. Tässä mielessä sanaston historian selvittäminen on paitsi kielen historian myös kieltä puhuvan ja kirjoittavan yhteisön sivistyshistorian tutkimusta. Kielen sanaston koostumista voidaan tarkastella eri etäisyyksiltä, läheltä tai…
-
Lääketieteellinen sanasto | Palmén, A.J., Kajava, Yrjö
Suomalainen lääkäriseura Duodecim on 1885–1909 julkaissut kolme eri painosta ruotsalais-suomalaista lääketieteellistä sanastoa. Kielen kehitys ja tieteen edistyminen ovat jälleen tehneet tarpeelliseksi tarkistaa ja lisätä entistä sanastoa. Koska lääkäriopinnot Suomessa ovat mitä läheisimmässä suhteessa Saksan lääketieteelliseen sivistykseen, on katsottu tarkoitusenmukaisemmaksi tällä kertaa käyttää saksalaista hakusanastoa ennenkin käytetyn latinalaisen lisäksi. Täten uudistettavan sanaston toimittamisen on Duodecim-seura uskonut…