Sivistyssanoilla tarkoitetaan tässä sanastossa sivistyskielissä yleisiä n.s. kansainvälisiä lainasanoja ja -lauseita tai sanayhtymiä. Nämä ovat suurimmalta osalta peräisin n.s. klassillisista kielistä, kreikasta ja latinasta, ja suuri joukko niitä on ranskankielen välittämänä siirtynyt nykyisiin sivistyskieliin. Kun nyt ranskankieltä oppikouluissamme luetaan verrattain vähän ja klassillisia kieliä vielä vähemmän, kreikkaa tuskin kuin nimeksi, niin tuottaa puheenalaisten lainasanojen välitön ja varma ymmärtäminen oppikoulusivistyksen saaneillekin hyvin usein vaikeuksia, puhumattakaan niistä laajoista kansankerroksista, joitten tietopuolinen sivistys rajoittuu seminaarin, kansanopiston tai vain kansakoulunkin oppimäärään. Ja jos kohta näiden lainasanojen lukumäärä suomenkielessä onkin pienempi kuin jossakin muussa kielessä, niin tapaa niitä kuitenkin tuhkatiheään sanomalehtiemme ja aikakauskirjojemme palstoilla. Niitten ymmärtämistä pyrkii tämä sanasto osaltaan helpottamaan.

Sen nimi, Jokamiehen sivistyssanasto, tietää kuitenkin tärkeätä ja huomattavaa rajoitusta, nimittäin sitä, että tässä on jätetty huomioon ottamatta eri tieteiden ja tekniikanhaarojen erikoisalaan kuuluvat vierasperäiset oppi- ja ammattisanat ja supistettu hakusanasto käsittämään ainoastaan sivistyneessä suomalaisessa yleiskielessä tavalliset lainasanat ja -lauseet tai sanayhtymät. Tieteiden oppisanojakin on kuitenkin otettu mukaan, mikäli ne ovat yleiskielessä tavallisia. Kunkin hakusanan kohdalle on tarvittaessa ensin lyhyesti merkitty sen ääntämys korostuksineen käyttämällä pääasiassa samaa merkintätapaa kuin Tietosanakirjassa, sitten se kieli, josta hakusana on peräisin, ja mikäli mahdollista myöskin hakusanaa vastaava lainanantaneen kielen sana tai sen kantasana merkityksineen (milloin tämä ei ole sama kuin hakusanan), ja lopuksi hakusanan suomennos tai sen merkityksen lyhyt määritelmä.

Huomattava myöskin on, että tällainen sanasto ei ole mikään tietosanakirja. Tosin se sisältää pienen murto-osan samaa aineistoa kuin tietosanakirjatkin, nimittäin juuri yllä tarkoitettuja lainasanoja koskevan kielellisen; mutta esim. historiallisia henkilöitä koskevia tai maantieteellisiä eläin- tai kasviopillisia asiatietoja ei ole etsittävä siitä, vaan tietosanakirjoista.

Lähteinä on, paitsi Tietosanakirjaa, käytetty Norstedts Uppslagsbog-nimistä ruotsalaista ja Schwabachers Fremdwörterbuch-nimistä saksalaista teosta.

Tämänkaltaiseen teokseen otettavan aineiston valinta, toisin sanoen tarkan rajan vetäminen yleiskieleen kuuluvien ja siihen kuulumattomien lainasanojen välille, ei ole suinkaan helppo tehtävä; se tuskin mahdollinen suorittaa tavalla, joka ei antaisi muistutuksiin ja toivomuksiin aihetta. Allekirjoittanut rohkenee kuitenkin toivoa, että teoksesta, sen puutteellisuuksista huolimatta, on oleva sen käyttäjälle jonkinverran apua ja hyötyä.

Helsingissä joulukuulla 1932.

Edwin Hagfors

(teoksen esipuhe)

Teoksen nimi: Jokamiehen sivistyssanasto
Tekijä(t):
Hagfors, Edwin (fil. tohtori) (1866-1943)
Manninen, Antero (fil. maisteri) (1907-2000) (2. p.)
Paino: Werner Söderström Osakeyhtiö (WSOY)
Vuosi: 1946 (1933)
Luokka: Sanakirjat: sivistyssanat
Kielet: suomi
Sivumäärä: 219