-
Viisauksia menneisyydestä: Kurki ja riikinkukko
Kurki ja riikinkukko Kurki ja riikinkukko rinnoittelivat, kumpi heistä olisi toistaan parempi. ”Kun toki kehtaatkin minun rinnalleni vetäytyä”, sanoi riikinkukko, “etkö näe millaiset minulla on koreat, hohtavat sulat! Kummoiset sinulla? Kehnot, yksihaamuiset, talonpoikaiset.” “Siivet ja sulat meillä on lennoksi, vastasi kurki, niin lähtekäämmepä koittamaan, kumpi korkeammalle pääsee.” Samassa kohosi kurki ilmaan ja riikinkukko jäi paikalle…
-
Suomessa tavattavien hämähäkkilajien nimet vuonna 2025
Hämähäkit ovat jääneet suomenkielisessä tutkimuksessa ja kirjallisuudessa vuosisatojen aikana varjoon. Jos hyönteisten kohdalla onkin pyritty eri ajanjaksoina lähes systemaattiseen lajinimien suomentamiseen, hämähäkkien nimiä on suomennettu vain pääpiirteittäin, murto-osa Suomessa esiintyvistä lajeista. Viimeisinä vuosikymmeninä jonkinlaisen uhanalaisuusasteen määritelmän saaneita lajeja on sentään suomennettu, mutta yli 80 % meillä tunnetuista lajeista on ollut edelleen vailla suomenkielistä nimeä. Uuden…
-
Viertotie
Vierto on esimerkki vanhasta ja yleiskielestä jo poistuneesta sanasta, joka on kulkeutunut tai jäänyt nykykieleen paikannimien kautta. Ainakin pääkaupunkiseudun asukkaille tuttuja esimerkkejä lienevät Vantaan Viertola, Viertolankuja ja Helsingin Viertolantie. Sana vierto on jo poistunut uusimmista sanakirjoista, mutta Nykysuomen sanakirjassa sen sanotaan olevan teonnimi sanasta viertää; kansankielinen verbi merkitykselle vierittää, kierittää. Erikoismerkityksenä polttaa kaskea siirtelemällä palavia…
-
Kamelikurki strutsin nimenä
Siellä täällä liikkuu sitkeästi sellainen tieto, että Mikael Agricola olisi keksinyt strutsia tarkoittavan sanan kamelikurki vuoden 1548 Raamatun suomennokseen, koska strutsi oli suomea puhuville hankala lausua. Tämä ei pidä paikkaansa. Agricolan kirjallinen tuotanto on luettavissa Varhaisnykysuomen korpuksessa. Esimerkiksi vuonna 1548 suomennetussa raamatunkohdassa Valitusvirret 5:4 sanotaan, että ”Ne Lohikermet taritzeuat Niset heiden poillens / ia imetteuet…
-
Sudenkorennon nimestä
Eräässä Facebookin keskusteluryhmässä esitettiin taannoin mielenkiintoinen pohdinta: miksi sudenkorennosta ei tullut lohikäärmekärpänen (dragonfly)? Tuollainen käännöslaina olisi ollut mahdottomuus, etenkin vanhan kirjasuomen aikaan. Eriskummallinen nimi sudenkorento (sudencorendo) mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisesti Daniel Jusleniuksen sanakirjassa vuonna 1745. Kyseessä on siis ainakin kirjakielessä uudehko sana, jossa ”korento” on deskriptiivinen, eläimen korsimaisesta muodosta johdettu. Korento-sanalla on runsaasti vastineita lähisukukielissämme,…
-
Smoothie 35 vuotta!
Keskustelu sanan ”smoothie” tarpeellisuudesta lienee jo loppuun kaluttu. Toisissa sana herättää ärsytystä ja on esimerkki englannin kielen liiallisesta leviämisestä suomen kieleen. Toiset taas ovat sitä mieltä, että smoothie tai vastaavat lainasanat ovat tarpeellisia silloin, kun kielessä ei ole vielä kyseistä asiaa tai ilmiötä suoraan ilmaisevaa sanaa. Tarkastelen aihetta nyt kuitenkin toisesta näkökulmasta. Käsittelen tässä lyhyesti…
-
Johdostyypistä -llinen-inen
Vanhempaa tekstiä lukiessa vastaan tulee toisinaan vanhahtavia -(ll)inen-loppuisia lainasanoja, kuten fyysillinen. Joskus pohdintoja herättää kysymys siitä, onko llinen-inen-muutos jonkun tahon määrittelemä ja voisiko myös pidempää muotoa käyttää edelleen. Tässä vastauksia asiaan.Vielä 1940-luvulla varsin yleinen oli sellainen suhde, että ruotsin vierasperäistä kaksitavuista isk-loppuista adjektiivia vastasi suomessa llinen-loppuinen (esim. lyrisk-lyyrillinen) ja pitempää inen-loppuinen (politisk-poliittinen). Muutos ei tapahtunut…
-
Iso suomen kielioppi | SKS
Iso suomen kielioppi on kuvaus suomen kielen rakenteista ja ilmiöistä. Siinä tarkastellaan sekä kirjoitettua että puhuttua 1900-luvun jälkipuoliskolla puhuttua kieltä. Teos sisältää kolme asiakokonaisuutta: Sanat käsittelee äänne- ja muotorakennetta ja sananmuodostusta. Rakenteet selvittää sanaluokkia ja niistä rakentuvia lausekkeita, yksinkertaisia yhdyslauseita sekä joitakin keskustelupuheen rakennepiirteitä. Ilmiöt-osassa käsitellään mm. passiivia, sanajärjestystä ja kongruenssia sekä merkitys- ja funktiolähtöisiä…
-
Nykysuomen etymologinen sanakirja | Häkkinen, Kaisa
Kaisa Häkkinen julkaisi vuonna 1987 erinomaisen vastaanoton saaneen Etymologisen sanakirjan (Nykysuomen sanakirja -sarjan kuudes osa), josta ilmestyikolme painosta. Kirjassa oli runsas 1 000 hakusanaa. Nyt ilmestyvässä uudessa Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa hakusanojen määrä on kasvanut kuusinkertaiseksi, peräti yli 6 000:een, ja erillisessä sanahakemistossa on yli 5 000 hakusanaa. Nykysuomen etymologinen sanakirja esittelee uusimpaan tutkimukseen perustuvasti suomen…
-
Lääketieteen termit, 5. painos | Duodecim
Lääketieteen termit on vakiinnuttanut paikkansa lääketieteen suomen kielen perusteoksena. Hakusanoina kirjassa ovat ensisijaisesti suomenkieliset termit ja suomalaistetussa asussa olevat vierasperäiset ilmaukset. Teos on selittävä sanakirja, jossa hakusanoille annetaan tiiviit ja selkeät määritelmät. Lisäksi kerrotaan hakusanojen latinaiset, englantilaiset ja ruotsalaiset vastineet sekä etymologiset tiedot. Lääketietee termien viides painos on edeltäjiään huomattavasti laajempi. Aiempien painosten hakusanat on…