-
Suomi-viro-suursanakirja, osat 1 ja 2 | Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Tämä Suomi-viro-suursanakirja on edeltäjiään huomattavasti laajempi ja perusteellisempi, ja mukana on runsaasti ajantasaista sanastoa ja ilmaisuja. Hakusanoja on yli 90 000, ja käyttöesimerkkeijä ja niiden käännöksiä on sana-artikkeleissa runsaasti. Taivutustiedot on merkitty suomenkielisiin hakusanihin, vironkielisten vastineitten taivutustiedot esitetään erillisessä taivutussanastossa. Liitteissä on esitetty suomen ja viron muoto-opin yleiskatsaukset, pronominien taivutus, vironkielisten vastineiden taivutussanasto ja valikoima…
-
Suomalais-Saksalainen Sanakirja | Ervast, Karl (1888)
Teoksen nimi: Suomalais-Saksalainen Sanakirja ; Finnisch-Deutches Wörterbuch Tekijä(t): Ervast, Karl (1839–1902), yliopettaja Kustantaja: Suomalaisen kirjallisuuden seura Sarja: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia, 69 osa. Vuosi: 1888 Painos: 1 Paino: Hämeen Sanomain Osake-yhtiön kirjapaino Luokka: Sanakirjat: saksa Kielet: suomi-saksa Sivumäärä: 805
-
Wanhain suomalaisten tawaliset ja suloiset sananlaskut | Florinus, Henrik (1702)
Näköispainos Henrik Florinuksen vuonna 1702 julkaisemasta sananlaskukokoelmasta, joka sisältää noin 1500 useiden eri henkilöiden ja Florinuksen omiin muistinpanoihin perustuvaa kansanviisautta. (Teoksen esittelyteksti) Teoksen nimi: Florinus ; Sananlaskut. Alkuperäiseltä nimeltään Wanhain suomalaisten tawaliset ja suloiset sananlaskut. Tekijä(t): Florinus, Henrik (1633–1705) Kustantaja: Suomen Kirjallisuuden Seura ISBN: 951-717-187-X Paino: Gummerus Oy Painos: Näköispainos Vuosi: 1987 (1702) Luokka: Vanha kirjasuomi,…
-
Kielitoimiston kielioppiopas | Kotimaisten kielten keskus
Kielitoimiston kielioppiopas vastaa monentyyppisiin kieliopillista vaihtelua koskeviin kysymyksiin. Se kertoo myös vaihtelun syistä ja tarjoaa kirjoittajalle eväitä sopivan muodon valintaa. Kielen kirjoa tarkastellaan myös yleiskielen (kirjakielen) ja puhekielisen kirjoittelun rajapinnan näkökulmasta. Lisäksi keskeisellä sijalla on tyyli: mikä on neutraalia asiatyyliä ja mikä rennompaa asiatyyliä? (teoksen esittelyteksti) Kielitoimiston kielioppiopas kokoaa yhteen Kielitoimiston suositukset kieliopillisesta vaihtelusta. Kirja…
-
Mistä sanat tulevat : suomalaista etymologiaa | Häkkinen, Kaisa
Mistä tietää, etteivät hiekka ja sokeri voi olla ikivanhoja perussanoja? Miten voi päätellä, että kala ja silmä kuuluvat kielemme vanhimpiin sanakerrostumiin? Mistä sanat tulevat kertoo suomen sanaston rakenteesta, iästä ja alkuperästä sekä näitä koskevan tutkimuksen menetelmistä. Sen avulla löytyvät alan tärkeimmät tutkijat ja keskeisimmät lähdeteokset. Kirjan ensimmäisessä osassa selvitellään, mitä etymologia on ja miten sitä…
-
Suuri etunimikirja | Lempiäinen, Pentti
Teos on laajin tähän mennessä ilmestynyt suomalainen nimikirja. Kirjassa esitellään eri nimiä ja nimimuotoja noin 5 600, joista 2 500 on naisennimiä ja 3 100 miehennimiä. Mukana ovat kaikki nykyisen suomenkielisen almanakan nimet, kaikki suomalaisessa almanakassa aikaisemmin olleet, mutta myöhemmin poistetut nimet, Suomen ruotsinkielisen almanakan nimet, Suomen ortodoksisessa kalenterissa olevat nimet ja Suomen katolisen kirkon…
-
Maailman kalojen nimet | Varjo, Markku ; Koli, Lauri ; Dahlström, Harri
Kaloja tunnetaan maailmassa yli 26 000 lajia. Kalat ovat erittäin tärkeitä paitsi taloudellisesti myös virkistyskalastuksen kohteina ja akvaariohoidokkeina. Kaloista kirjoitetaan jatkuvasti kirjoja, tehdään aikakausjulkaisuja ja kerrotaan television luonto-ohjelmissa. Kalalajeista kertomista on kuitenkin usein vaikeuttanut se, että monilla niistä ei ole ollut suomenkielistä nimeä tai yhtä ja samaa lajia on kutsuttu usealla nimellä. Kalojen nimistön selkeyttämiseksi…
-
Keskiajan suomen kielen dokumentoitu sanasto ensiesiintymävuosineen | Heikkilä, Mikko K.
Kirjoitetun suomen kielen aikakauden katsotaan yleisesti alkaneen 1500-luvulla Mikael Agricolan elämäntyön myötä. Tämä käsitys ei ole varsinaisesti väärä, muttei myöskään koko totuus. On totta, että vanhimmat säilyneet, suomeksi kirjoitetut pidemmät teksti ovat vasta 1540-luvun alkupuolelta eli ns. uuden ajan alusta, mutta myös niitä vanhemmissa keskiaikaisissa asiakirjoissa esiintyy paljonkin suomen kieltä. Lukuisat kirjurit ovat siis kirjoittaneet…
-
Suomalaisen Sana-Lugun Coetus | Juslenius, Daniel (1745)
Daniel Jusleniuksen toimittama Suomalaisen Sana-Lugun Coetus on ensimmäinen varsinainen suomen kieltä sisältänyt laajempi sanakirja. Teos sisältää noin 16 000 suomen kielen sanaa sekä niiden latinan- ja ruotsinkieliset vastineet. Kirjan lopussa on luettelo ruotsinkielisistä sanoista. Näköispainos Jusleniuksen sanakirjasta on valokuvattu Helsingin Yliopiston kirjastossa olevasta, aikoinaan Henrik Gabriel Porthanille kuuluneesta välilehditetystä kappaleesta. Siihen sisältyvät kaikki Porthanin kappaleen…
-
Katolista terminologiaa : Kirkon liturgiaa, rakenteita ja elämää | Kecskeméti, Outi
Suomenkielinen katolinen terminologia on viime vuosisadan aikana muotoutunut ja alkanut vähitellen vakiintua. Erityisen selvästi suomenkielisen sanaston tarve tuli esille Vatikaanin 2. kirkolliskokouksen jälkeen, jolloin messu, sakramentit ja koko toiminta muuttui kansankielellä tapahtuvaksi. Terminologian vakiinnuttamiseen kiinnitettiin erityistä huomiota Roomalaisen messukirjan suomennosta tarkastettaessa hiippakunnan liturgisessa toimikunnassa, jolloin aloin kerätä liturgista sanastoa. Dominikaani-isä Martti Voutilainen kehotti minua keräämään…