Eksoottisten kasvien nimet ovat useimmiten lainasanoja. Oranssimarjainen, hentokuorinen ananaskirsikka vaikuttaa olevan käännöslaina saksan kielestä: Ananaskirche.
Saksan kieleen viittaa seuraava Kansalliskirjastosta löytämäni viite: Kuluttajain lehdessä 24.8.1932 ananaskirsikka lienee mainittu ensimmäisiä kertoja meillä kirjallisesti. Artikkeli Enemmän hedelmiä alkaa mahtipontisesti: ”Erikoisesti sodan jälkeen on kaikissa maissa suurella voimalla kuulunut tämä sotahuuto: Syökää enemmän hedelmiä!”
Kirjoituksessa luetellaan kuutisenkymmentä hedelmää tai hedelmänkaltaista syötävää, ja listassa viitataan saksalaiseen hedelmäaiheiseen lehteen. Yksi näistä lajeista on ananaskirsikka, joka tuskin oli 1930-luvulla vakiintunut Suomen markkinoilla, sillä runsaammat sanaesiintymät löytyvät vasta 1990-luvun alkupuolelta.
Vuoden 1932 artikkeli avaa myös lajisanojen merkityksiä: ”Tästä (hedelmistä) julkaisee hiljattain eräs saksalainen hedelmälehti tyhjentävän luettelon. Meillä ei tietysti ole mahdollisuutta tämän luettelon esittämiseen kokonaisuudessaan, mutta lueteltakoon kuitenkin seuraavassa lähes 60 hedelmälajia, jotka mainittu luettelo sisältää. Useitten hedelmien lisänimenä on -luumu, -omena, -kirsikka tms. mutta nämä eivät tarkoita lajimuunnoksia, vaan niille on paremman puutteessa annettu jonkin ennestään tunnetun hedelmän nimi.”
Tutkimus ja teksti: Miikka Jaala
Kuva: AdobeStock


Vastaa