1990-luvulle saakka myynnissä ollut, erilaisiin särky- ja vilustumisvaivoihin valmistettu Hota-pulveri tai -linimentti vaikuttaa olevan kansanselitteitä liikkeelle saanut valmiste. Esimerkiksi sosiaalisen median keskusteluryhmissä on puitu tuotteen nimeä ja tarinoita sen huumausainetta sisältävästä koostumuksesta.
Pienimuotoinen selvitystyö osoitti taas, että hakukoneiden kautta löytyvään tietoon kannattaa suhtautua varauksella, ja että mahdollisimman tarkkoja lähdeviitteitä on hyvä vaatia.
Googlaaja näet päätyy Hotaa etsiessään luultavimmin ensin Wikipedian artikkeliin, jossa kerrotaan hotan olevan eräs kukka: ”Pakkauksessa näkyvä kukka viittasi intiaanien pyhään kukkaan, ’Hotaan’.” Wikipedia antaa viitteen näennäisesti oikealta tuntuvaan lähteeseen, Helsingin Kaupunginkirjaston Kysyf.fi-palveluun. Tieto löytyy myös Hotaa valmistaneen Tamron tekstistä, jossa kerrotaan, että ”Hota tarkoittaakin alkuperäiskansalle pyhää kukkaa.”
Tammikuulta 1929 oleva aikalaismainos kuitenkin kertoo, että Hotan tarina on tarua. Hota vaikuttaa olevan valmistajan keksimä tuotenimi, johon sai liitettyä helpon iskulauseen Ota Hota – ei pakota! Sekä tuotteen nimi että mainoslause sopivat kyllä ilmeisen hyvin menneiden vuosien humoristiseen ja jossain määrin lapsekkaaseen mainonnan tyyliin.
Näinköhän tuo kansankertomuksissa liikkuva tieto siitä, että valmisteessa olisi joskus ollut huumaavaa aihetta, on tarua? Hotanhan sanottiin sisältävän pienen määrän amfetamiinia 1950-luvulla. Tamron historiikissa tällaista mainintaa ei ole.
Kysy.fi -palvelu mainitsee tiedustelleensa asiasta Hotaa valmistaneen Starin ostaneelta Santen Oy:lta, jossa arveltiin, että lääke on sekoitetaan usein pervitiiniin. Asiaa kerrottiin kysytyn myös Lääkevirastolta, josta vastattiin, että 1950-luvulla Hota-pulveri olisi sisältänyt ainakin jonkin verran amfetamiinia. Koska lääkerekisteri perustettiin vasta vuonna 1964, niin Hotan koostumusta oli ehditty jo vuosia sitten muuttaa. Tarkempi selvitys amfetamiinin määrästä, vuosista tai todenperäisyydestä jää toisin sanoen hämärän peittoon.
Sisätautien ja hematologian erikoislääkäri Robert Paul kertoo, että Hota-pulveri sisälsi ainakin 1970-luvulle saakka fensetiinia eli aminofenatsonia, joka oli tehokas, mutta myrkyllinen tulehduskipulääke. Aine oli jossain määrin koukuttava, ja sitä käytettiin yliannoksina, josta seurasi pahimmillaan vakava munuaisvaurio. Niin ikään Paul arvelee, että Hota olisi sekoitettu 1960-luvulle saakka apteekista saatavissa olleeseen ja amfetamiinia sisältäneeseen Pervitiiniin. On myös mahdollista, että Hota sisälsi riippuvuutta aiheuttavaa kodeiinia. ”Hota ja Pervitin olivat ajalta, jona lääkekehitys ja -markkinointi oli lähes vallatonta. Muutos alkoi oikeastaan vasta talidomidikatastrofin myötä.”, Paul kertoo.
Lopullisesti Hota vedettiin pois muutaman muun särkylääkkeen muassa markkinoilta elokuussa 1998. Sen sisältö oli tuolloin näennäisesti turvallisista aineista koostuva; tuote sisälsi asetosalisyylihappoa, salisyamidia, C-vitamiinia, kofeiinia ja kolauutetta. HS 14.8.1998 kirjoittaa kuitenkin, että ”Nyt ilman myyntilupaa jääneet kolme särkylääkettä ovat juuri sellaisia yhdistelmävalmisteita, joiden käytöstä on raportoitu sivuvaikutuksia. Ne ovat olleet allergiaoireita tai jopa munuaisvikoja. Useita salisyylihappojohdannaisia sisältävien lääkkeiden tehokaan ei ole yhtään sen parempi kuin lääkkeen eri osien teho erikseen käytettynä.”
Hota tuli markkinoille linimenttinä jo vuonna 1929, jolloin lääkkeiltä ei vaadittu juuri mitään turvallisuus- tai tehotutkimuksia. Sen koostumusta on artikkelin mukaan muutettu ajan kuluessa muutaman kerran.
Moni tuskin jäi kaipaamaan pois vedettyä tuotetta. ”Pulverin käyttäjäkunta on ollut iäkästä, mutta vain muutama vanhus on vaivautunut soittamaan lääketehtaalle tivatakseen suosikkipulveriansa takaisin myyntiin.”, HS toteaa.
Teksti ja tutkimus: Miikka Jaala
Kuva: Finna, Mainoskuva: HS
Vastaa