-
Suomessa tavattavien hämähäkkilajien nimet vuonna 2025
Hämähäkit ovat jääneet suomenkielisessä tutkimuksessa ja kirjallisuudessa vuosisatojen aikana varjoon. Jos hyönteisten kohdalla onkin pyritty eri ajanjaksoina lähes systemaattiseen lajinimien suomentamiseen, hämähäkkien nimiä on suomennettu vain pääpiirteittäin, murto-osa Suomessa esiintyvistä lajeista. Viimeisinä vuosikymmeninä jonkinlaisen uhanalaisuusasteen määritelmän saaneita lajeja on sentään suomennettu, mutta yli 80 % meillä tunnetuista lajeista on ollut edelleen vailla suomenkielistä nimeä. Uuden…
-
Viertotie
Vierto on esimerkki vanhasta ja yleiskielestä jo poistuneesta sanasta, joka on kulkeutunut tai jäänyt nykykieleen paikannimien kautta. Ainakin pääkaupunkiseudun asukkaille tuttuja esimerkkejä lienevät Vantaan Viertola, Viertolankuja ja Helsingin Viertolantie. Sana vierto on jo poistunut uusimmista sanakirjoista, mutta Nykysuomen sanakirjassa sen sanotaan olevan teonnimi sanasta viertää; kansankielinen verbi merkitykselle vierittää, kierittää. Erikoismerkityksenä polttaa kaskea siirtelemällä palavia…
-
Kamelikurki strutsin nimenä
Siellä täällä liikkuu sitkeästi sellainen tieto, että Mikael Agricola olisi keksinyt strutsia tarkoittavan sanan kamelikurki vuoden 1548 Raamatun suomennokseen, koska strutsi oli suomea puhuville hankala lausua. Tämä ei pidä paikkaansa. Agricolan kirjallinen tuotanto on luettavissa Varhaisnykysuomen korpuksessa. Esimerkiksi vuonna 1548 suomennetussa raamatunkohdassa Valitusvirret 5:4 sanotaan, että ”Ne Lohikermet taritzeuat Niset heiden poillens / ia imetteuet…
-
Sudenkorennon nimestä
Eräässä Facebookin keskusteluryhmässä esitettiin taannoin mielenkiintoinen pohdinta: miksi sudenkorennosta ei tullut lohikäärmekärpänen (dragonfly)? Tuollainen käännöslaina olisi ollut mahdottomuus, etenkin vanhan kirjasuomen aikaan. Eriskummallinen nimi sudenkorento (sudencorendo) mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisesti Daniel Jusleniuksen sanakirjassa vuonna 1745. Kyseessä on siis ainakin kirjakielessä uudehko sana, jossa ”korento” on deskriptiivinen, eläimen korsimaisesta muodosta johdettu. Korento-sanalla on runsaasti vastineita lähisukukielissämme,…
-
Smoothie 35 vuotta!
Keskustelu sanan ”smoothie” tarpeellisuudesta lienee jo loppuun kaluttu. Toisissa sana herättää ärsytystä ja on esimerkki englannin kielen liiallisesta leviämisestä suomen kieleen. Toiset taas ovat sitä mieltä, että smoothie tai vastaavat lainasanat ovat tarpeellisia silloin, kun kielessä ei ole vielä kyseistä asiaa tai ilmiötä suoraan ilmaisevaa sanaa. Tarkastelen aihetta nyt kuitenkin toisesta näkökulmasta. Käsittelen tässä lyhyesti…
-
Johdostyypistä -llinen-inen
Vanhempaa tekstiä lukiessa vastaan tulee toisinaan vanhahtavia -(ll)inen-loppuisia lainasanoja, kuten fyysillinen. Joskus pohdintoja herättää kysymys siitä, onko llinen-inen-muutos jonkun tahon määrittelemä ja voisiko myös pidempää muotoa käyttää edelleen. Tässä vastauksia asiaan.Vielä 1940-luvulla varsin yleinen oli sellainen suhde, että ruotsin vierasperäistä kaksitavuista isk-loppuista adjektiivia vastasi suomessa llinen-loppuinen (esim. lyrisk-lyyrillinen) ja pitempää inen-loppuinen (politisk-poliittinen). Muutos ei tapahtunut…