-
Suuri etunimikirja | Lempiäinen, Pentti
Teos on laajin tähän mennessä ilmestynyt suomalainen nimikirja. Kirjassa esitellään eri nimiä ja nimimuotoja noin 5 600, joista 2 500 on naisennimiä ja 3 100 miehennimiä. Mukana ovat kaikki nykyisen suomenkielisen almanakan nimet, kaikki suomalaisessa almanakassa aikaisemmin olleet, mutta myöhemmin poistetut nimet, Suomen ruotsinkielisen almanakan nimet, Suomen ortodoksisessa kalenterissa olevat nimet ja Suomen katolisen kirkon…
-
Maailman kalojen nimet | Varjo, Markku ; Koli, Lauri ; Dahlström, Harri
Kaloja tunnetaan maailmassa yli 26 000 lajia. Kalat ovat erittäin tärkeitä paitsi taloudellisesti myös virkistyskalastuksen kohteina ja akvaariohoidokkeina. Kaloista kirjoitetaan jatkuvasti kirjoja, tehdään aikakausjulkaisuja ja kerrotaan television luonto-ohjelmissa. Kalalajeista kertomista on kuitenkin usein vaikeuttanut se, että monilla niistä ei ole ollut suomenkielistä nimeä tai yhtä ja samaa lajia on kutsuttu usealla nimellä. Kalojen nimistön selkeyttämiseksi…
-
Keskiajan suomen kielen dokumentoitu sanasto ensiesiintymävuosineen | Heikkilä, Mikko K.
Kirjoitetun suomen kielen aikakauden katsotaan yleisesti alkaneen 1500-luvulla Mikael Agricolan elämäntyön myötä. Tämä käsitys ei ole varsinaisesti väärä, muttei myöskään koko totuus. On totta, että vanhimmat säilyneet, suomeksi kirjoitetut pidemmät teksti ovat vasta 1540-luvun alkupuolelta eli ns. uuden ajan alusta, mutta myös niitä vanhemmissa keskiaikaisissa asiakirjoissa esiintyy paljonkin suomen kieltä. Lukuisat kirjurit ovat siis kirjoittaneet…
-
Suomalaisen Sana-Lugun Coetus | Juslenius, Daniel (1745)
Daniel Jusleniuksen toimittama Suomalaisen Sana-Lugun Coetus on ensimmäinen varsinainen suomen kieltä sisältänyt laajempi sanakirja. Teos sisältää noin 16 000 suomen kielen sanaa sekä niiden latinan- ja ruotsinkieliset vastineet. Kirjan lopussa on luettelo ruotsinkielisistä sanoista. Näköispainos Jusleniuksen sanakirjasta on valokuvattu Helsingin Yliopiston kirjastossa olevasta, aikoinaan Henrik Gabriel Porthanille kuuluneesta välilehditetystä kappaleesta. Siihen sisältyvät kaikki Porthanin kappaleen…
Avainsanat: 1700-luku, kirjat, sanakirjat: latina, sanakirjat: ruotsi, sanakirjat: suomi, vanha suomi -
Katolista terminologiaa : Kirkon liturgiaa, rakenteita ja elämää | Kecskeméti, Outi
Suomenkielinen katolinen terminologia on viime vuosisadan aikana muotoutunut ja alkanut vähitellen vakiintua. Erityisen selvästi suomenkielisen sanaston tarve tuli esille Vatikaanin 2. kirkolliskokouksen jälkeen, jolloin messu, sakramentit ja koko toiminta muuttui kansankielellä tapahtuvaksi. Terminologian vakiinnuttamiseen kiinnitettiin erityistä huomiota Roomalaisen messukirjan suomennosta tarkastettaessa hiippakunnan liturgisessa toimikunnassa, jolloin aloin kerätä liturgista sanastoa. Dominikaani-isä Martti Voutilainen kehotti minua keräämään…
-
Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja (2001)
Sörkka vai sörkkä? Bragaa vai pragaa? Gliffaa vai kliffaa? Vankka käsitys slangisanan oikeasta asusta saa stadilaiset tarttumaan säännöllisin väliajoin toisistaan kraivelista – tai skraivelista – kun itse kukin tietää sanan ehdottomasti ainoan oikean asun. Nyt näihin ja moniin muihinkin kiistakysymyksiin tarjoaa perusteellisen ja ehkä lopullisenkin vastauksen professori Heikki Paunosen slangisanakirja Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii. Stadin…
-
Suomenkielen vieraskieliset sivistyssanat (1905)
Viime 20 vuoden kuluessa on suomenkieli ilahduttavasti kehittynyt, se on m. m. sulattanut itseensä paljon uusia sivistyssanoja ja osittain antanut niille oman, kansallisen muodon. Tähän saakka ei ole ollut mitään täydellistä luetteloa vieraskielisistä sivistyssanoista; paitse A. Meurmanin Sanakirja yleiseen sivistykseen kuuluvia tietoja varten, jonka koko ja kallis hinta estävät sitä kuitenkin laajemmalle leviämästä. Tätä puutetta…
-
Jokamiehen sivistyssanasto | Hagfors, E., Manninen, A.
Sivistyssanoilla tarkoitetaan tässä sanastossa sivistyskielissä yleisiä n.s. kansainvälisiä lainasanoja ja -lauseita tai sanayhtymiä. Nämä ovat suurimmalta osalta peräisin n.s. klassillisista kielistä, kreikasta ja latinasta, ja suuri joukko niitä on ranskankielen välittämänä siirtynyt nykyisiin sivistyskieliin. Kun nyt ranskankieltä oppikouluissamme luetaan verrattain vähän ja klassillisia kieliä vielä vähemmän, kreikkaa tuskin kuin nimeksi, niin tuottaa puheenalaisten lainasanojen välitön…
-
Suomalais-Ranskalainen Sanakirja | Yrjö-Koskinen, E. S. (1900)
Tekiä katsoo asiakseen lyhyesti tehdä selkoa työnsä suunnitelmasta ja aineksista. Vastauksessaan muutamiin kirjoitettuihin näytearkkeihin, jotka keväällä 1889 lähetettiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle, lausuu seuran valitsema tutkijakunta, että suomalais-ranskalaisen sanakirjan tulisi sisältää: 1) kaikki suomen kirjakielessä ja sivistyneessä puheessa yleisesti käytetyt sanat ja lauseparret; 2) kansallisrunoelmamme Kalevalan sanasto; 3) tavallisimmat tiede- ja ammattisanat eri aloilta sekä tavallisten…
-
Latinalais-Suomalainen Sanakirja | Rothsten, F. W. (1884)
Tiedon saatuansa siitä, että puute latinalais-suomalaisesta sanakirjasta kouluissamme wähitellen oli käynyt niin suureksi, että se opetusta haittasi, päätti Suomalaisen Kirjallisuuden Seura menneenä kewäänä wiipymättä uudestaan painattaa kustantamansa w. 1864 ilmestyneen senlaisen teoksen. Erinäiset syyt, warsinkin ajan lyhyys — sillä painatus oli, jos mahdollista, ensi lukukauden aluksi perille saatettawa — ja se asianlaita, että paraillaan toimitetaan…