-
Kamelikurki strutsin nimenä
Siellä täällä liikkuu sitkeästi sellainen tieto, että Mikael Agricola olisi keksinyt strutsia tarkoittavan sanan kamelikurki vuoden 1548 Raamatun suomennokseen, koska strutsi oli suomea puhuville hankala lausua. Tämä ei pidä paikkaansa. Agricolan kirjallinen tuotanto on luettavissa Varhaisnykysuomen korpuksessa. Esimerkiksi vuonna 1548 suomennetussa raamatunkohdassa Valitusvirret 5:4 sanotaan, että ”Ne Lohikermet taritzeuat Niset heiden poillens / ia imetteuet
-
Sudenkorennon nimestä
Eräässä Facebookin keskusteluryhmässä esitettiin taannoin mielenkiintoinen pohdinta: miksi sudenkorennosta ei tullut lohikäärmekärpänen (dragonfly)? Tuollainen käännöslaina olisi ollut mahdottomuus, etenkin vanhan kirjasuomen aikaan. Eriskummallinen nimi sudenkorento (sudencorendo) mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisesti Daniel Jusleniuksen sanakirjassa vuonna 1745. Kyseessä on siis ainakin kirjakielessä uudehko sana, jossa ”korento” on deskriptiivinen, eläimen korsimaisesta muodosta johdettu. Korento-sanalla on runsaasti vastineita lähisukukielissämme,
-
Smoothie 35 vuotta!
Keskustelu sanan ”smoothie” tarpeellisuudesta lienee jo loppuun kaluttu. Toisissa sana herättää ärsytystä ja on esimerkki englannin kielen liiallisesta leviämisestä suomen kieleen. Toiset taas ovat sitä mieltä, että smoothie tai vastaavat lainasanat ovat tarpeellisia silloin, kun kielessä ei ole vielä kyseistä asiaa tai ilmiötä suoraan ilmaisevaa sanaa. Tarkastelen aihetta nyt kuitenkin toisesta näkökulmasta. Käsittelen tässä lyhyesti
-
Johdostyypistä -llinen-inen
Vanhempaa tekstiä lukiessa vastaan tulee toisinaan vanhahtavia -(ll)inen-loppuisia lainasanoja, kuten fyysillinen. Joskus pohdintoja herättää kysymys siitä, onko llinen-inen-muutos jonkun tahon määrittelemä ja voisiko myös pidempää muotoa käyttää edelleen. Tässä vastauksia asiaan.Vielä 1940-luvulla varsin yleinen oli sellainen suhde, että ruotsin vierasperäistä kaksitavuista isk-loppuista adjektiivia vastasi suomessa llinen-loppuinen (esim. lyrisk-lyyrillinen) ja pitempää inen-loppuinen (politisk-poliittinen). Muutos ei tapahtunut
-
Iso suomen kielioppi | SKS
Iso suomen kielioppi on kuvaus suomen kielen rakenteista ja ilmiöistä. Siinä tarkastellaan sekä kirjoitettua että puhuttua 1900-luvun jälkipuoliskolla puhuttua kieltä. Teos sisältää kolme asiakokonaisuutta: Sanat käsittelee äänne- ja muotorakennetta ja sananmuodostusta. Rakenteet selvittää sanaluokkia ja niistä rakentuvia lausekkeita, yksinkertaisia yhdyslauseita sekä joitakin keskustelupuheen rakennepiirteitä. Ilmiöt-osassa käsitellään mm. passiivia, sanajärjestystä ja kongruenssia sekä merkitys- ja funktiolähtöisiä
-
Nykysuomen etymologinen sanakirja | Häkkinen, Kaisa
Kaisa Häkkinen julkaisi vuonna 1987 erinomaisen vastaanoton saaneen Etymologisen sanakirjan (Nykysuomen sanakirja -sarjan kuudes osa), josta ilmestyikolme painosta. Kirjassa oli runsas 1 000 hakusanaa. Nyt ilmestyvässä uudessa Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa hakusanojen määrä on kasvanut kuusinkertaiseksi, peräti yli 6 000:een, ja erillisessä sanahakemistossa on yli 5 000 hakusanaa. Nykysuomen etymologinen sanakirja esittelee uusimpaan tutkimukseen perustuvasti suomen
-
Lääketieteen termit, 5. painos | Duodecim
Lääketieteen termit on vakiinnuttanut paikkansa lääketieteen suomen kielen perusteoksena. Hakusanoina kirjassa ovat ensisijaisesti suomenkieliset termit ja suomalaistetussa asussa olevat vierasperäiset ilmaukset. Teos on selittävä sanakirja, jossa hakusanoille annetaan tiiviit ja selkeät määritelmät. Lisäksi kerrotaan hakusanojen latinaiset, englantilaiset ja ruotsalaiset vastineet sekä etymologiset tiedot. Lääketietee termien viides painos on edeltäjiään huomattavasti laajempi. Aiempien painosten hakusanat on
-
Linnun nimi | Häkkinen, Kaisa
Linnun nimi on ainutlaatuinen yleisesitys suomenkielisten linnunnimien alkuperästä ja kehityksestä. Professori Kaisa Häkkinen kertoo muun muassa, mitkä ovat vanhimpia suomenkielisiä linnunnimiä ja kuinka vanhoja ne oikeastaan ovat. Tai millaisia lintuja mahtavat olla Mikael Agricolan mainitsemat kakari, mettinen ja storkki. Suomen kirjakielen linnunnimistön muotoutuminen kytkeytyy kirjakielen kehitykseen ja lintutieteen, lintukirjallisuuden ja lintuharrastuksen alalla tapahtuneeseen edistykseen. Lintuja
-
Biologian sanakirja | Tirri, Rauno ; Lehtonen, Juhani …
Biologian sanakirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1993. Koska biologian eri alat kehittyvät nopeasti, tekstiä on tarkastettu kauttaaltaan. Uusia hakusanoja on noin tuhat, runsaimmin biotekniikan ja perinnöllisyystieteen aloilta. Yhteensä hakusanoja on nyt noin 11 000. Myös uutta kuvitusta on runsaasti. Liitteinä ovat mittayksiköiden, alkuaineluettelon, eliökunnan systemaattisen järjestelmän ja englanti–suomi-sanaluettelon lisäksi nisäkkäiden suurimpien luiden, lihasten, hermojen ja
-
Suomalais-saksalainen sanakirja | Katara, Pekka ; Schellbach-Kopra, Ingrid
Uudistettu ja ajanmukaistettu laitos vuosikymmenien aikana ahkerasti käytetystä ja hyväksi havaitusta Pekka Kataran suuresta sanakirjasta. Suomalaisia hakusanoja ja niiden saksalaisia vastineita on otettu lisää n. 20 %. Kaikki sana-artikkelit on tarkistettu, epätarkat ja vanhentuneet saksalaiset vastineet korvattu uusilla osuvammilla. Eri tyylikerrostumien merkintöjä on runsaasti lisätty. Puhe- ja arkikieltä on otettu mukaan tuntuvasti enemmän kuin ennen. Saksan