-
Interviewi eli haastattelu
”Haastatella eli puhuttaa jotakuta kyselemällä varsinkin joukkoviestimissä julkaistavien tietojen tai lausunnon hankkimiseksi tai tutkimustarkoituksessa.” (Kielitoimiston sanakirja) 1890-luvulla maahamme saapui viestejä uudesta, amerikkalaisesta ilmiöstä. Siellä saattoi näet saada sanomalehden toimittajia kimppuunsa, mikäli oli ollut jollakin tavalla osallisena jossakin erikoisemmassa tapahtumassa. Kaiku 19.7.1890 kertoo, että ”Ei tarwitse olla mainiokaan tullakseen „interwjuuwatuksi”. Sanotaan näet interview’iksi sanomalehden toimittajain („reporterein”)…
-
Asuste – uudissana vuodelta 1936
Vaatekappaletta tai täydentävää vaatteen osaa merkitsevästä sanasta asuste ei tunnu löytyvän tarkempaa syntytietoa etymologisista teoksistamme. Esimerkiksi Suomen sanojen alkuperä ei mainitse sanaa ollenkaan. Merkityksiä selittävistä sanakirjoista kuten Nykysuomen sanakirjasta asuste kuitenkin löytyy. Siinä sanalla tarkoitetaan esinettä, joka kuuluu varsinkin miehen asuun. ”Herrojen asusteita – paitoja, hattuja, kaulaliinoja, solmioita ym. – runsas valikoima.” Kielitoimiston sanakirjassa asusteen…
-
Kolikko-sanan etymologia
Sanan kolikko syntyperän tutkiminen johdatti minut Kansalliskirjaston arkistojen kautta kirjahankintoihin. Pitkän etsinnän tuloksena löysin vuonna 1853 julkaistun Ruotsalais-suomalaisen sanakirjan. Siinä kolikko on ensimmäisen kerran lekseeminä, sanakirjaesiintymänä. Kolikko tarkoitti aluksi yksinomaan hopearuplaa, mutta sen merkitys laajeni nopeasti käsittämään metallirahaa yleisesti. Kolikon etymologialle on ollut ainakin kolme erilaista selitystä. Tässä kirjoituksessa läpikäyn nämä ehdotukset ja esittelen uutta,…
-
Suomen kielen sidonnaiset morfeemit
Morfeemin käsite Morfeemi on kielen pienin yksikkö, jolla on merkitys. Merkitys ei useinkaan ole yksinkertainen ja helppo selittää. Etenkin johtimen merkitys on usein kuvattavissa vain niin, että sillä muodostetun johdoksen merkitys on jokin muu kuin kantasanan merkitys, ja tämä voi tarkoittaa eri kantasanoille eri asioita. Morfeemeja ovat suomen kielessä prefiksit (etuliitteet), joita on vain vähän…
-
Viisauksia menneisyydestä: Kurki ja riikinkukko
Kurki ja riikinkukko Kurki ja riikinkukko rinnoittelivat, kumpi heistä olisi toistaan parempi. ”Kun toki kehtaatkin minun rinnalleni vetäytyä”, sanoi riikinkukko, ”etkö näe millaiset minulla on koreat, hohtavat sulat! Kummoiset sinulla? Kehnot, yksihaamuiset, talonpoikaiset.” ”Siivet ja sulat meillä on lennoksi, vastasi kurki, niin lähtekäämmepä koittamaan, kumpi korkeammalle pääsee.” Samassa kohosi kurki ilmaan ja riikinkukko jäi paikalle…
-
Suomessa tavattavien hämähäkkilajien nimet vuonna 2025
Hämähäkit ovat jääneet suomenkielisessä tutkimuksessa ja kirjallisuudessa vuosisatojen aikana varjoon. Jos hyönteisten kohdalla onkin pyritty eri ajanjaksoina lähes systemaattiseen lajinimien suomentamiseen, hämähäkkien nimiä on suomennettu vain pääpiirteittäin, murto-osa Suomessa esiintyvistä lajeista. Viimeisinä vuosikymmeninä jonkinlaisen uhanalaisuusasteen määritelmän saaneita lajeja on sentään suomennettu, mutta yli 80 % meillä tunnetuista lajeista on ollut edelleen vailla suomenkielistä nimeä. Uuden…
-
Viertotie
Vierto on esimerkki vanhasta ja yleiskielestä jo poistuneesta sanasta, joka on kulkeutunut tai jäänyt nykykieleen paikannimien kautta. Ainakin pääkaupunkiseudun asukkaille tuttuja esimerkkejä lienevät Vantaan Viertola, Viertolankuja ja Helsingin Viertolantie. Sana vierto on jo poistunut uusimmista sanakirjoista, mutta Nykysuomen sanakirjassa sen sanotaan olevan teonnimi sanasta viertää; kansankielinen verbi merkitykselle vierittää, kierittää. Erikoismerkityksenä polttaa kaskea siirtelemällä palavia…
-
Kamelikurki strutsin nimenä
Siellä täällä liikkuu sitkeästi sellainen tieto, että Mikael Agricola olisi keksinyt strutsia tarkoittavan sanan kamelikurki vuoden 1548 Raamatun suomennokseen, koska strutsi oli suomea puhuville hankala lausua. Tämä ei pidä paikkaansa. Agricolan kirjallinen tuotanto on luettavissa Varhaisnykysuomen korpuksessa. Esimerkiksi vuonna 1548 suomennetussa raamatunkohdassa Valitusvirret 5:4 sanotaan, että ”Ne Lohikermet taritzeuat Niset heiden poillens / ia imetteuet…
-
Sudenkorennon nimestä
Eräässä Facebookin keskusteluryhmässä esitettiin taannoin mielenkiintoinen pohdinta: miksi sudenkorennosta ei tullut lohikäärmekärpänen (dragonfly)? Tuollainen käännöslaina olisi ollut mahdottomuus, etenkin vanhan kirjasuomen aikaan. Eriskummallinen nimi sudenkorento (sudencorendo) mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisesti Daniel Jusleniuksen sanakirjassa vuonna 1745. Kyseessä on siis ainakin kirjakielessä uudehko sana, jossa ”korento” on deskriptiivinen, eläimen korsimaisesta muodosta johdettu. Korento-sanalla on runsaasti vastineita lähisukukielissämme,…
-
Smoothie 35 vuotta!
Keskustelu sanan ”smoothie” tarpeellisuudesta lienee jo loppuun kaluttu. Toisissa sana herättää ärsytystä ja on esimerkki englannin kielen liiallisesta leviämisestä suomen kieleen. Toiset taas ovat sitä mieltä, että smoothie tai vastaavat lainasanat ovat tarpeellisia silloin, kun kielessä ei ole vielä kyseistä asiaa tai ilmiötä suoraan ilmaisevaa sanaa. Tarkastelen aihetta nyt kuitenkin toisesta näkökulmasta. Käsittelen tässä lyhyesti…