-
Suomi-latina-suomi-sanakirja | Pitkäranta, Reijo
Mitä tarkoittaa “bene vixit, quie bene latuit”? Entä “audiatur et altera pars”? Mitä mahtaa olla veronmaksaja tai pölynimuri latinaksi? Perusteellinen Suomi-latina-suomi-sanakirja käsittää noin 32 000 hakusanaa, joista 15 000 on latinaksi ja 17 000 suomeksi. Lisäksi siinä esitellään 1700 latinan verbin teemamuodot. Antiikin latinan lisäksi teoksessa on mukana myös keskiaikana ja uudella ajalla käyttöön tulleita…
-
Latinalais-suomalainen sanakirja | Streng, Adolf V.
F. W. Rothstenin sanakirjan Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ensi kerran julkaisi v. 1864, ja kun sen puute kouluissa oli huomattu opetusta haittaavaksi, Seura jo keväällä 1884 päätti kaikella kiireellä toimittaa uuden painoksen, niin että se jo seuraavan lukuvuoden alussa olisi oppilailla saatavana. Ne olivat uusien suomenkielisten yliopistoon johtavien oppikoulujen perustamisaikoja, ja latinan kieltä pidettiin niissä verrattomasti…
-
Lexicon Latino-Scondicum 1637 | Schroderus, Ericus
Quatuor celbriores totius Europæi linguæ atq; Idiomata orbis, scilicet Latinum, Suecicum, Germanicum & Venedicum feu Finnonicum, parvulis Musarum alumnis methodice inculcantur, alisjq; hasce linguas difcendi cupidis, pure & simpliciter, absq; superflua peregrinarum vocum admixtione proponuntur; in patriæ commodum, & Scondiotarum ufum, non ofcitanter editum. ab Erico Shcrodero Ubfal. S. R. M.tis Sitpend. HOMIOÆ SUEONUM, Sumptibus…
-
Sanojemme ensiesiintymiä Agricolasta Yrjö Koskiseen | Rapola, Martti
Kielen kulttuurikelpoisuuden mittapuista tärkeimpiä on sen sanasto, tarkemmin sanottuna keskeisiin kulttuurialoihin liittyvien sanojen määrä ja käytettävyys. Vastaavasti on kielen kulttuurikieleksi kasvun ja kypsymisen aikataulu ulkokohtaisimmin luettavissa sen sanaston vaiheista. Tässä mielessä sanaston historian selvittäminen on paitsi kielen historian myös kieltä puhuvan ja kirjoittavan yhteisön sivistyshistorian tutkimusta. Kielen sanaston koostumista voidaan tarkastella eri etäisyyksiltä, läheltä tai…
-
Lääketieteellinen sanasto | Palmén, A.J., Kajava, Yrjö
Suomalainen lääkäriseura Duodecim on 1885–1909 julkaissut kolme eri painosta ruotsalais-suomalaista lääketieteellistä sanastoa. Kielen kehitys ja tieteen edistyminen ovat jälleen tehneet tarpeelliseksi tarkistaa ja lisätä entistä sanastoa. Koska lääkäriopinnot Suomessa ovat mitä läheisimmässä suhteessa Saksan lääketieteelliseen sivistykseen, on katsottu tarkoitusenmukaisemmaksi tällä kertaa käyttää saksalaista hakusanastoa ennenkin käytetyn latinalaisen lisäksi. Täten uudistettavan sanaston toimittamisen on Duodecim-seura uskonut…
-
Jumalan aijnoan olcohon kijtos – Rukouksia Agricolan Rukouskirjasta
Mikael Agricolalle rukous oli tärkeä asia. Opiskeluaikoinaan Willenbergissä Agricola hankki kolmisenkymmentä rukouskirjaa, joiden pohjalta hän kokosi oman aikansa laajimman rukouskirjan. Lähes 700 rukousta sisältävä Rucouskirja Bibliasta ilmestyi marraskuussa 1544. Agricolan juhlavuonna 2007 on kirjakielemme isän ja kirkon uudistajan merkittävästä elämäntyöstä tahdottu nostaa esille erityisesti hänen syvällinen rukouskirjansa. Agricolan rukouskirjasta on valittu rukouksia, jotka liittyvät eri elämäntilanteisiin ja…
-
Kirjasuomen kehitys / Lehikoinen, Laila. Kiuru, Silva (1991)
Tämä johdatus suomen kirjakielen historiaan on tarkoitettu käytettäväksi kirjasuomen kehitystä käsittelevän luentokurssin oppikirjana ja oheislukemistona. Kirjan tavoitteena on kuvata suomen kirjakielen kehittymistä Agricolan päivistä nykyaikaan asti ja näin valottaa nykyisen kirjakielen rakennetta. Pääpaino on Ruotsin vallan ajan ja 1800-luvun kielenkehityksessä. Tärkeänä olemme pitäneet sellaisten piirteiden kuvausta, joissa on tapahtunut muutoksia. Olemme pyrkineet kiinnittämään huomiota myös…
Avainsanat: kirjasuomi, nykysuomi, suomen kielen historia, vanha suomi, varhaisnykysuomi, varhaissuomi -
Hello world!
Welcome to WordPress. This is your first post. Edit or delete it, then start writing!