Tarkastelen tässä lyhyesti kirjakielen kehitystä 1500-luvulta nykypäivään. Tutkimusvälineenä on Raamattu, joka on suomen kielen tutkimisen kannalta poikkeuksellinen apuväline, sillä sen eri painoksia vertailemalla voidaan havainnollistaa saman tekstisisällön muuttumista satojen vuosien ajalta.

Jotta vertailu kattaisin myös kirjakielemme alkuajan, valitsin lähteeksi Uuden testamentin, ja sieltä Luukkaan kirjan, josta on vuonna 2024 julkaistu selkokielinen käännös. Erityisesti lajien nimiä tutkivana valitsin jakeen, jossa mainitaan jokin eläin. Tutkimus on tehty kokonaisuudessaan vain oman kirjakokoelmani kirjoja käyttäen.

Raamatun suomenkielisten käännösten aikajanassa on kuitenkin aukko, sillä 1930-luvulle saakka käytössä oli kieliasultaan lähes muuttumaton vuoden 1776 Biblian käännös. Muutokset tämän aikavälin laitoksissa näyttävät olevan lähinnä kosmeettisia konsonanttimuutoksia: langeavan, lankeevan, kazo, katso, wahingoizeva, wahingoitseva.

Vertailu osoittaa selvän muutoksen kirjakielen syntyvaiheista nykypäivään kuitenkin niin, että kielen rakenne on alusta alkaen ymmärrettävä. Muuttumattomia sanoja on runsaasti, ja muuttuneetkin sanat voidaan yhdistää vielä nykypäivänäkin käytössä oleviin rinnakkaisiin sanoihin.

Asultaan muuttumattomia sanoja:
annan, teille (teitä),  ja (Agricolalla myös ia, joka lienee foneeminen sivuseikka), vahingoita (wahingoita).

Asultaan vain muodollisesti muuttuneita sanoja:
nein ’näin’, Sathanam ’Sathanin’ ’Saatanan’, Taiuahast ’taiwast’ ’taivaasta’, lengeuan ’lankeavan’, ninquin ’niinkuin’ ’niin kuin’ ’kuin’, kärmet ’käärmeet’, caicen ’kaikki’, Scorpioni ’skorpioni’, miten ’mikän’ ’mikään’.

Tunnistettavia, mutta käännöksissä selvästi muuttuneita sanoja:
wäen ’wäke’, nykymerkityksessä ’voima’.

Kirjakielen uudissanoja, joita ei ole ensimmäisessä käännöksessä:
pitkenen leimaus ’pitkäinen tuli’ ’salama’. Salama on murreperäinen sana, mutta SSA:n mukaan kirjakielessä vasta Jusleniuksen ja Gananderin (1787) ajalta tunnistettava.

Mahdollisesti Agricolan tuomia sanoja:
scorpioni, kreikan scorpios, jonka esiintyminen kirjakieltä edeltävänä aikana on suomen kielessä epätodennäköistä. Agricola käänsi näitä epäsuomalaisia sanoja käyttämistään alkuteoksista, pääasiassa ruotsin- ja saksankielisistä Raamatuista.

Käärme taas on kirjakielen alkuaikoja vanhempi sana, ja mahdollisesti balttilaislaina. Suomenkielinen merkintä voidaan osoittaa ainakin vuoteen 1478 muodossa Kermenhånga. (Lähde: Heikkilä, Keskiajan suomen kielen dokumentoitu sanasto ensiesiintymävuosineen).

Vertailujae on Luukas 10:18–19.

2024, Luukkaan evankeliumi selkokielellä. »Minä näin, miten Paholainen syöksyi taivaasta kuin salama. Minä annoin teille vallan polkea jalkojenne alle käärmeet ja skorpionit ja kaikki vihollisenne. Mikään ei voi vahingoittaa teitä.

2020, Uusi testamentti. »Minä näin, miten Saatana syöksyi taivaasta kuin salama. Olen antanut teille vallan talloa käärmeitä ja skorpioneja. Voitte tallata vihollisen voiman jalkojenne alle, eikä mikään vahingoita teitä. 

1992, Kirkkoraamattu. »Minä näin, kuinka Saatana sinkoutui taivaasta kuin salama. Niin, minä olen antanut teille vallan: te voitte polkea käärmeitä ja skorpioneja ja kaikkea vihollisen voimaa, eikä se vahingoita teitä.

1975, Pyhä Raamattu. Jehovantodistajien Uuden maailman käännös »Minä näen Saatanan jo pudonneen kuin salama taivaasta. Minä olen antanut teille vallan tallata jalkoihinne käärmeitä ja skopioneja ja kukistaa vihollinen, eikä mikään vahingoita teitä.

1933, Pyhä Raamattu. »Minä näin saatanan lankeavan taivaasta niinkuin salaman. Katso, minä olen antanut teille vallan tallata käärmeitä ja skorpioneja ja kaikkea vihollisen voimaa, eikä mikään ole teitä vahingoittava. 

1904, Biblia. »Minä näin saatanan taiwaasta lankeevan niinkuin pitkäisen tulen. Katso, minä annan teille wallan tallata kärmeitä ja skorpioneita ja kaikkea wihollisen woimaa, ja ei teitä mikään ole wahingoitseva.

1776, Biblia. »Minä näin Saatanan Taiwaalta langeavan niinkuin pitkäisen tulen. Kazo, minä annan teille wallan tallata käärmeitä ja Skorpioneita ja kaikkea wihollisen woimaa, ja ei teitä mikään ole wahingoizeva.

1642, Biblia. »Minä näin Sathanin Taiwast langewan niincuin pitkäisen leimauksen. Kadzo / minä annan teille woiman tallata kärmet ja Scorpionit / ja caicke wihollisen wäke / ja ei teille mikän ole wahingoidzewa.

1548. Se Wsi Testamenti. »Mine nein Sathanam Taiuahast langeuan ninquin pitkesen leimauxen. Catzo / mine annan teille woiman tallata kärmeitten ja Scorpionin päle / ia caicen wiholisen wäen päle / ia ei miten teille wahingoita.

 

Tutkimuksen nopeana johtopäätöksenä voidaan havaita, että suomen kirjoitetun kielen rakenne on muuttunut 1500-luvulta verrattain merkittävästi, 1700-luvulta (ja 1800-luvun varhaisnykysuomen ajalta) vain jossain määrin, ja nykysuomen alkuajoista tähän päivään tuskin ollenkaan.

Lopuksi esitän sukukielien vertailuna saman jakeen Raamatun eri käännöksissä.

Viro 
1997, Piibel. »Ma nägin saatanat kui välku taevast maha langevat. Vaata, ma olen andnud teile meelevalla kõndida madude ja  skorpionide peal ja vaenlase kogu väe peal ja miski ei tee teile iial kahju.

1968, Piibel. »Ma nägin saatana nagu välgu taevast maha langevat! Vaata, ma olen andnud teile meelevalla astuda madude ja skorpionide peale ja vaenlase kõige väe peale; ja miski ei tee teile kahju.

1739, Piibel. »Ma näggin sadanat kui walko taewast mahhalangewad. Wata, ma annan teile melewalda maddude ja korpionide peäle tallada, ja keige selle waenlase wäe peäle; ja ei ühtegi ei pea teile kahjo teggema.

Vienankarjala
2011, Uusi sana vienankarjalaksi. »Mie nävin, mitein šaatana kirposi taivahašta kuin tulenisku. Mie annoin teilä vallan talluo kiärmehie ta skorpionija ta annoin vallan kaiken vihollisvoiman piällä – eikä ole mitänä, mi vois luatie teilä pahua.

Inarinsaame
2020, Anaras Raammat. »Mun oinim, maht Sáttán roovâi almeest tegu aldâkkâs. Naa, mun lam adelâm tijjân vääldi: tij pyehtivetteđ tuolmâđ kuovdijd já skorpionijd já jyehimuđušii vajalii vyeimi, ige tot lammii tii.

Pohjoissaame
2019, Davvisámegiel Biibbal. »Mun oidnen mo Sáhtán gahčai vuolás almmis dego álddagas. Duođaid, mun lean addán didjiide fámu duolbmat gearbmašiid ja skorpiovnnaid ja bihtit buot vašálačča fámus. Ii mihkkege vahágahte din. 

 

---

Teksti ja tutkimus: Miikka Jaala