Moni mieltää Suomi24-sivuston pääasiassa lietekaivona, jossa on käsitelty arkityylin kielellä kaikkia aiheita maan ja taivaan väliltä pian kolmekymmentä vuotta.
Harva kuitenkaan tietää, että Suomi24:llä on myös kielitieteellistä merkitystä. Se on uudemman nykysuomen tutkijoiden aarreaitta, josta on kirjoitettu useita väitöskirjojakin. Tutkimuskohde on siksi merkittävä, että suomen kielen kehittymisen ilmiöiden kannalta tärkeää arjen kansan- tai puhekieltä ei entisaikoina pystytty juuri tutkimaan. Vanha kirjasuomi oli Agricolan ajoista lähtien vahvasti uskonnollista. Tieteellinen kirjallisuuskin yleistyi vasta 1800-luvulla. Puhekielen kirjallista tallennusta on sen sijaan ollut vain vähän.
Nykyään arkikielen kehitystä voidaan tutkia esimerkiksi keskustelupalstojen kautta. Ne muodostavat aineiston, jota kutsutaan nimellä korpus. Sillä tarkoitetaan suurta tekstikokoelmaa, joka on edustava otos aidosta kielenkäytöstä. Suomi24 on erityisen tärkeä siksi, että sen tekstimäärä on valtava. Vuosien 2001–2023 aineistossa on yli 5 miljardia sanuetta, joiden avulla voidaan tehdä varsin kattavaa tutkimusta kielen ilmiöistä ja kehittymisestä.
Kieliasu vaihtelee keskustelupalstan eri osioissa, joten tutkimuksia voidaan suunnata useaankin eri osa-alueeseen.
Uusin ja hyvin mielenkiintoinen tutkimus lienee Virittäjä-lehdessä 4/2025 julkaistu Mitä tutkimme, kun käytämme Suomi24-korpusta – Verkkokeskustelukorpus suomen edustajana (Niva, Silvennoinen, Wahlström).
Vastaa