-
Interviewi eli haastattelu
”Haastatella eli puhuttaa jotakuta kyselemällä varsinkin joukkoviestimissä julkaistavien tietojen tai lausunnon hankkimiseksi tai tutkimustarkoituksessa.” (Kielitoimiston sanakirja) 1890-luvulla maahamme saapui viestejä uudesta, amerikkalaisesta ilmiöstä. Siellä saattoi näet saada sanomalehden toimittajia kimppuunsa, mikäli oli ollut jollakin tavalla osallisena jossakin erikoisemmassa tapahtumassa. Kaiku 19.7.1890 kertoo, että ”Ei tarwitse olla mainiokaan tullakseen „interwjuuwatuksi”. Sanotaan näet interview’iksi sanomalehden toimittajain („reporterein”)…
-
Asuste – uudissana vuodelta 1936
Vaatekappaletta tai täydentävää vaatteen osaa merkitsevästä sanasta asuste ei tunnu löytyvän tarkempaa syntytietoa etymologisista teoksistamme. Esimerkiksi Suomen sanojen alkuperä ei mainitse sanaa ollenkaan. Merkityksiä selittävistä sanakirjoista kuten Nykysuomen sanakirjasta asuste kuitenkin löytyy. Siinä sanalla tarkoitetaan esinettä, joka kuuluu varsinkin miehen asuun. ”Herrojen asusteita – paitoja, hattuja, kaulaliinoja, solmioita ym. – runsas valikoima.” Kielitoimiston sanakirjassa asusteen…
-
Kolikko-sanan etymologia
Sanan kolikko syntyperän tutkiminen johdatti minut Kansalliskirjaston arkistojen kautta kirjahankintoihin. Pitkän etsinnän tuloksena löysin vuonna 1853 julkaistun Ruotsalais-suomalaisen sanakirjan. Siinä kolikko on ensimmäisen kerran lekseeminä, sanakirjaesiintymänä. Kolikko tarkoitti aluksi yksinomaan hopearuplaa, mutta sen merkitys laajeni nopeasti käsittämään metallirahaa yleisesti. Kolikon etymologialle on ollut ainakin kolme erilaista selitystä. Tässä kirjoituksessa läpikäyn nämä ehdotukset ja esittelen uutta,…
-
Nykysuomen etymologinen sanakirja | Häkkinen, Kaisa
Kaisa Häkkinen julkaisi vuonna 1987 erinomaisen vastaanoton saaneen Etymologisen sanakirjan (Nykysuomen sanakirja -sarjan kuudes osa), josta ilmestyikolme painosta. Kirjassa oli runsas 1 000 hakusanaa. Nyt ilmestyvässä uudessa Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa hakusanojen määrä on kasvanut kuusinkertaiseksi, peräti yli 6 000:een, ja erillisessä sanahakemistossa on yli 5 000 hakusanaa. Nykysuomen etymologinen sanakirja esittelee uusimpaan tutkimukseen perustuvasti suomen…
-
Mistä sanat tulevat : suomalaista etymologiaa | Häkkinen, Kaisa
Mistä tietää, etteivät hiekka ja sokeri voi olla ikivanhoja perussanoja? Miten voi päätellä, että kala ja silmä kuuluvat kielemme vanhimpiin sanakerrostumiin? Mistä sanat tulevat kertoo suomen sanaston rakenteesta, iästä ja alkuperästä sekä näitä koskevan tutkimuksen menetelmistä. Sen avulla löytyvät alan tärkeimmät tutkijat ja keskeisimmät lähdeteokset. Kirjan ensimmäisessä osassa selvitellään, mitä etymologia on ja miten sitä…
-
Sanojemme ensiesiintymiä Agricolasta Yrjö Koskiseen | Rapola, Martti
Kielen kulttuurikelpoisuuden mittapuista tärkeimpiä on sen sanasto, tarkemmin sanottuna keskeisiin kulttuurialoihin liittyvien sanojen määrä ja käytettävyys. Vastaavasti on kielen kulttuurikieleksi kasvun ja kypsymisen aikataulu ulkokohtaisimmin luettavissa sen sanaston vaiheista. Tässä mielessä sanaston historian selvittäminen on paitsi kielen historian myös kieltä puhuvan ja kirjoittavan yhteisön sivistyshistorian tutkimusta. Kielen sanaston koostumista voidaan tarkastella eri etäisyyksiltä, läheltä tai…